Onneli ja Anneli kirjoista tutun Putti Vaaksanheimon seikkailu Puuhkajasaarella. Putin seikkailuista on toinenkin kirja, Putti ja pilvilaivat, mutta se jäi nyt lukematta. Ehkä luen sen myöhemmin.Muistelin pitäneeni tästä ja toisesta Putti kirjasta lapsena, eikä kirjan tarinassa nytkään ollut isompia vikoja. Putti on reipas ja rohkea päähenkilö, juuri sopiva joutumaan yllättäviinkin seikkailuihin.
Herra Vaaksanheimo löytää kirjastostaan kummallisen pillin ja puhaltaa siihen. Pillin puhalluksen seurauksena pihamaalle ilmestyy kummallinen puu, jota tutkiessaa herra Vaaksanheimo saa huomata, ettei kyseessä olekaan puu eikä lintu vaan puuhkaja. Puuhkaja nappaa herra Vaaksanheimon mukaansa ja kuljettaa tämän Puuhkajasaarelle, jossa herra Vaaksanheimo tapaa enonsa Vatti Vähätyisen.
Ruusukujallakin on taas ongelmia, joihin keksijä Vekotiitus keksii ratkaisun yhdessä Vatti Vähätyisen kanssa. Vaaksanheimot kuitenkin toteavat kaipaavansa rauhallisempia aikoja ja maisemia ja päättävät muutta kokonaan Puuhkajasaarelle. Pienten apua kuitenkin taas tarvitaan Ruusukujalla ja Putti seikkailuineen saa olla pääosassa.
Putin seikkailut Puuhkajasaarella on ihan mukava kirja. Aivan samalla tavalla en siitä kuitenkaan pitänyt kuin lapsena. Aivan varma en ole, törmäsinkö jo lapsena samoihin ongelmiin kuin nyt lukiessa. Marjatta Kurenniemellä, vaikka hän kirjoittaakin hyviä satuja, on aina opettavainen ja hieman saarnaava ote kirjoittamisessaan. Satuun eksyy mukaan luonnon saastumista ja tuhoutumista ihmisten toimesta. Se ei sinänsä ole huono, ikävistäkin asioista pitää voida kirjoittaa ja lastenkin on hyvä niistä tietää, mutta Marjatta Kurenniemen satujen tarjoamat ratkaisut ovat ainakin aikuislukijan silmään liian yksinkertaisia. Kuten Putti Puuhkajasaarella kirjassa ennen löytymätön alkuaine, joka puhdistaa luontoa. Tai dinosaurus, joka rakastuu kaivinkoneeseen. Tässä ehkä liika rikotaan sadun kaavaa, vaikka puhtaasti sadun maailmassa liikutaankin. Perinteisissä saduissa pahakin esitetään symbolisessa muodossa, Marjatta Kureniemen kirjat yhdistävät satua ja arkea ja minulle ainakin pieni ääni sanoo, ettei ratkaisut ole realistisia. Sanoi jo ehkä lapsena. Ei ole ihmelääkkeitä ahneuteen.
Toinen seikka, mikä kirjoissa pistää silmään on tyttöjen kuvaus. Putilla nyt on neuvokas pikkusisar Mini, mutta Putin toinen sisko Lilli on niin perinteinen tytön kuva ja reippaan Putin vastakohta, että se ärsyttää. Ärsytti jo lapsena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti